Näsi Anne-Mari

Kenelle? Valitse kenelle kohdennat kehittämistehtävään liittyvän suunnittelu

• enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat
• nopeasti etenevät opiskelijat
• aiemmin opintonsa keskeyttäneet opiskelijat
• ketkä tahansa opiskelijat - (Tämä kohderyhmä palvelee parhaiten eläintenhoitajalinjaa)
• Muu, mikä?

Lyhyt kuvaus polustasta

• Mitä yksilöllisyys ja opintojen työvaltaistaminen tarkoittaa kyseisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän kohdalla?
  • Jokaisella opiskelijalla on yksilölliset opintopolut
  • Tavoiteet ja aikataulut asetetaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti (pääosin meillä puhutaan opiskelijoista, jotka suoriutuvat opinnoistaan suunniteltua nopeammin, eivätkä näin ollen pysty kulkemaan muun ryhmän mukana heidän aikatauluissaan. Joukkoon mahtuu toki erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, joiden opintoja voidaan muokata heidän tilanteeseensa sopiviksi, esim. joustavien aikataulujen avulla)
  • Opintoja työvaltaistetaan, mikäli se on opiskelijan edun mukaista. Pääosin pyritään antamaan jokaisen tutkinnon osan puitteissa lähiopetusta, mutta mikäli tutkinnon osan on valinnut vain muutama opiskelija, eikä lähiopetusta pystytä järjestämään, voidaan koko tutkinnon osa suorittaa kokonaan työssäoppien.
  • Mikäli opiskelijan edunmukaista on suorittaa opiskelu työvaltaisesti, työssäoppimista voidaan lisätä ja lähiopetuksen määrää pienentää.
  • Jollekin opiskelijalle työvaltainen oppimistyyli tukee teoriaopetusta paremmin hänen oppimistaan ja voi nopeuttaa hänen valmistumistaan.
     
• Miten toiminta eroaa yleisistä käytänteistä?
  • Opinnot "räätälöidään" ko. opiskelijan mukaan. Esim. työssäoppimista voidaan lisätä ja lähiopetuksen määrään vähentää.
  • Meillä Ahlmanin ammattiopistolla yksilölliset opintopolut ovat jokapäiväistä arkea.
• Mistä syystä ratkaisu on suunniteltu?
  • Opiskelijoiden parasta ajatellen: tukee heidän siirtymistä/ pysymistä työelämässä
• Kuka prosessin käynnistää ja mistä syystä?
  • Opiskelija itse/ opettaja/ ryhmänohjaaja/ erityisopettaja/ opinto-ohjaaja, riippuu tilanteesta
• Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
  • Opiskelija itse/ opettaja/ ryhmänohjaaja/ erityisopettaja/ opinto-ohjaaja, riippuu tilanteesta
• Millainen prosessi on?
  • Suunnitelma tehdään yhdessä useimmiten opiskelijan, opettajan, ryhmänohjaajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Uusista käytänteistä ja erityistilanteista keskustellaan myös apulaisrehtorin kanssa.

Prosessi

Kuvaa laatikoihin, mitä kukin tekee eri vaiheissa prosessia?

Pitäisikö prosessiin liittyvien henkilöiden toimikuvia vielä selkeyttää? Tarkemmin kuka tekee milloinkin ja mitä tekee? = selkeä toimintamallia ja yhteiset pelisäännöt

Tarkoitus on, että alla olevat kysymykset huomioidaan edellisessä taulukossa tai niihin vastataan erikseen

Ohjaus

• Kuka opiskelijaa ohjaa?
  • Ryhmänohjaaja/ opettaja (erityisopettaja/ OPO)
• Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan (frekvenssi)?
  • Prosessia suunnitellessa, prosessin alkuvaiheessa/ keskivaiheilla/ lopussa (=tarpeen mukaan)
• Miten opiskelijaa ohjataan? Millä välineillä ja millä tavoin opiskelijaa ohjataan?
  • Tarpeen mukaan ryhmänohjaaja/ opettaja/ erityisopettaja/ OPO ohjaa prosessin eri vaiheissa, myös työpaikkaohjaaja ohjaa tarvittaessa (esim. suullisesti, kirjallisesti, ohjaamalla työssäoppimispaikalla käytännön tehtävissä tarvittaessa myös opettaja)

Arviointi

• Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)
  • Tutkinnon osan suorittamisen loppuvaiheessa ammattiosaamisen näytön kautta (opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä seuraavat työskentelyä ja arvioivat osaamisen osaamisen arviointikriteerien mukaan. Myös opiskelija itsearvioi osaamistaan.)
  • Oppimisen arviointia tehdään työpaikkaohjaajan ja opettajan toimesta koko ajan antamalla palautetta opiskelijan osaamisesta ja työskentelystä sekä siitä, mitä kehitettävää opiskelijalla vielä on. Opiskelija tekee välissä väliarvioinnin ja pohtii, mitä hänen tulee vielä oppia saadakseen tavoitteet täyttymään.
• Kuka arvioi oppimista?
  • Opettaja ja työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja)
• Kuka arvioi osaamista?
  • Opettaja ja työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja)
• Miten nämä erotetaan toisistaan? Onko osaamisen arviointiin kehitetty menetelmiä, välineitä….
  • Osaaminen arvioidaan näytön perusteella (huomioiden myös opiskelijan muu työskentely) = Peilataan opiskelijan käytännön osaamista osaamisen arviointikriteereihin ja arvioidaan tulos sen mukaan T1/ H2/ K3
  • Oppimisen arviointia tehdään koko tutkinnon osan suorittamisen aikana (=palautetta, miten opiskelija osaa tehdä asiat, miten hän on kehittynyt, mitä kehitettävää vielä on jne.)
  • Tavoitteena on opiskelijan ammatillinen osaaminen, jonka hän osoittaa näyttötilanteessa
• Miten varmistetaan, että arviointi tapahtuu tutkinnon perusteiden kriteerien mukaisesti?
  • Yhteistyö jokaisen osapuolen kanssa: osaamisen arviointikriteerit ja tutkinnon osaan liittyvät ammattitaitovaatimukset sekä yksilölliset tavoitteet käydään etukäteen läpi, opettaja on "läsnä"
  • Tehdään väliarviointia ja jatkuvaa arviointia/ annetaan opiskelijalle palautetta
  • Opettaja "kouluttaa" työpaikkaohjaajan tehtävään ja huolehtii siitä, että opiskelija oppii tutkinnon osaa suorittaessaan kaikki tarpeelliset asiat (ammattitaitoon vaadittavat asiat)
• Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?
  • Alussa (ennen tutkinnon osan aloittamista = mistä lähdetään liikkeelle?
  • Keskivaiheilla prosessia (=väliarviointi)
  • Lopuksi (näyttötilanteen jälkeen ennen arviontikeskustelua)

Muuta

• Miten varmistetaan, että oppijalla on mahdollisuus oppia tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukaisia asioita työvaltaisessa oppimisympäristössä?
  • Opiskelija, ohjaaja(t), työpaikkaohjaaja tietävät osaamisen arviointikriteerit ja ovat perillä ko. tutkinnon osan tavoitteista
  • Oppimisympäristö on asianmukainen, jossa opiskelija pystyy suorittamaan ko. tutkinnon osaan sisältyvien ammattitaitovaatimusten mukaisia tehtäviä
  • Työvaltainen oppiminen ei ole keino päästä helpommalla, vaan tapa suorittaa tutkinnon osa hyväksyttävästi
  • Ohjaajan (opettaja/ työpaikkaohjaaja) rooli on tärkeässä asemassa
• Millä perustein työvaltainen oppimisympäristö valitaan?
  • Ammatillinen opettaja on tärkeässä roolissa
  • Riippuen opiskelijasta ja hänen tarpeistaan/ asetetuista tavoitteista (vrt. mukautus, suuntautuminen)
  • Oppimisympäristöltä vaaditaan enemmän, koska kaikki osaaminen tulee hankkia ilman lähiopetusta (tilannetta helpottaa, mikäli opiskelijalla on aiempaa osaamista)
  • (Ohjaajan rooli on tärkeässä asemassa)
• Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään, kuka ne määrittelee?
  • Tavoitteet määritellään osaamisen arviointikriteerien/ ammattitaitovaatimusten (opetussuunnitelman perusteet) mukaan
  • Otetaan huomioon opiskelijan omat tavoitteet, taidot ja  kyvyt (mahdollinen mukautuksen tarve, tavoite T1, H2 vai K3)
  • Kuka määrittelee: ammatillinen opettaja yhdessä erityisopettajan, OPO:n ja ryhmänohjaajan kanssa
• Miten opiskelijan oppiminen / oppimisprosessi dokumentoidaan?
  • Opiskelija tuottaa työssäoppimisjakson aikana oppimispäiväkirjaa, tunnit ja tehdyt työt kirjataan työtuntilistaan
  • Tehdään myös väliarviointi
  • Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla tiedot kirjataan HOJKSiin ja kaikilla HOPSiin.
• Miten tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistetaan? (Toimijoilla tarkoitetaan kaikkia niitä henkilöitä, joita prosessi koskee)
  • Yhteiset palaverit (luodaan yhteiset pelisäännöt)
  • S-posti, puhelinyhteys, käynnit työssäoppimispaikalla (oppimisympäristössä)
  • Opettajan ohjaus tärkeässä roolissa, samoin myös työpaikkaohjaajan ja kommunikointi heidän välillään
  • HOJKS-lomake ja HOPS

Toimintamallin käyttöönotto ja edellytykset

• Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö työmäärä, aika suunnitteluun, yhteistyöhön, laitteet jne.)?
  • Mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat organisoida resurssien näkökulmasta?
    • Opettaja/ ryhmänohjaaja tarvitsee enemmän aikaa ohjaamiseen ja yksilöllisen opintopolun rakenteamiseen --> määriteltävä keskimääräinen tuntimäärä ko. mallin toteuttamiseen
  • Mitä tämä malli vaatii rakenteilta (työnjako, työnkuva, lukujärjestyt, modulointi jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?
    • mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat organisoida rakenteiden näkökulmasta?
      • Yksi opettaja on työssäoppimisen ohjaaja (samalla myös laajennetun työssäoppimisen) --> aikaa ohjaamiseen (yleensä ko. tutkinnon osan opettaja on samaan aikaan pitämässä lähiopetusta
    • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
      • Ohjaamista ei voida jättää täysin työssäoppimispaikan vastuulle, tarvitaan myös opettajan jatkuvaa "läsnäoloa", ohjaamista ja pedagogista otetta asiaan.
      • Opettaja voi tarvittaessa olla mukana työssäoppimispaikassa ohjaamassa opiskelijaa.
    • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
      • Meillä tämä oikeastaan jo on olemassa
      • Resurssien jako on kysymysmerkki. Mistä löytyy opettajan aika riittävään ohjaamiseen työvaltaisessa oppimisessa ja mitkä ovat keinot/ välineet, joita voitaisiin hyödyntää prosessin aikana (Moodle-apuvälineenä) Tarvitaanko jotain tehtävänantoja lisäksi tukemaan oppimista?
    • Edellyttääkö mallin käyttöönotto toimijoilta jotain erityisosaamista / asennoitumista?
      • Menetelmä on jo osittain käytössä (yksilölliset opintopolut ja jonkin verran myös laajennettu työssäoppiminen)
         --> idea on siis tuttu. Kysymyksenä on, voisimmeko hyödyntää sitä enemmän? Toinen asia on resurssit ja erilainen ote työssäoppimisen ohjaamiseen. Voisiko laajennettu työssäoppiminen palvella yhä useampia opiskelijoita paremmin lähiopetukseen verrattuna?

Edut ja Haasteet eri toimijoiden näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri toimijoiden näkökulmasta