Aakko Aila

Kenelle? Valitse kenelle kohdennat kehittämistehtävään liittyvän suunnittelu

• enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat:
• Ammatilliseen koulutukseen valmentavan ryhmän opiskelija. Opiskelijalla on monenlaisia taitoja, mutta myös paljon tuen tarpeita. Ammatit eivät oikein kiinnosta.

Lyhyt kuvaus polustasta

• Mitä yksilöllisyys ja opintojen työvaltaistaminen tarkoittaa kyseisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän kohdalla? Yritetään löytää opiskelijalle sopiva työpaikka. Työtehtävät suunnitellaan hänelle sopiviksi. Ohjausta annetaan riittävästi, mutta sitä pyritään vähentämään vähitellen.
• Miten toiminta eroaa yleisistä käytänteistä? Ohjausta tarjotaan enemmän.
• Mistä syystä ratkaisu on suunniteltu? Pitkän aikavälin tavoitteena on löytää opiskelijalle mielekäs työ. Ajankohtaisempi tavoite on löytää opiskelijalle sopiva ammattiala ja jatkokoulutuspaikka.
• Kuka prosessin käynnistää ja mistä syystä? Ryhmäohjaaja toimenkuvansa perusteella.
• Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet? Opiskelija, ryhmäohjaaja, koulunkäynninohjaaja, työpaikkaohjaaja, vanhemmat ja palveluohjaaja.
• Millainen prosessi on?

Prosessi

Kuvaa laatikoihin, mitä kukin tekee eri vaiheissa prosessia?

Wikin kaikki viimeiset muutokset Sivun muutokset Sivun keskustelut Muutokset, keskustelut ja tykkäykset

Wikin sisällöt on julkaistu seuraavin ehdoin: All Rights Reserved

Perusta oma wikisi osoitteessa Purot.net

Tarkoitus on, että alla olevat kysymykset huomioidaan edellisessä taulukossa tai niihin vastataan erikseen

Ohjaus

• Kuka opiskelijaa ohjaa? Ryhmäohjaaja, koulunkäynninohjaaja, työpaikkaohjaaja
• Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan (frekvenssi)? Koulunkäynninohjaaja työpaikkaohjaajan lisäksi prosessin alussa päivittäin jatkuvasti 
• Miten opiskelijaa ohjataan? Kuunnellaan mitä opiskelija haluaa tehdä. Näytetään materiaalit ja mahdollisesti ohjeet tai kuva. Opiskelija valitsee itse ja alkaa tekemään. Neuvotellaan siitä, onko mahdollista toteuttaa, onko materiaaleja jne. Tarvittavia materiaaleja on tilattu ja Kk-ohjaaja on myös ostanut niitä malliksi toimintakeskuksen ohjaajalle.
• Millä välineillä ja millä tavoin opiskelijaa ohjataan? Puhumalla. Näyttämällä konkreetisti (mallintamalla). Valmis työmalli esillä. Paperiohje. Joskus vaikea tehtävä harjoiteltu yhdessä kk-ohjaajan kanssa. KK-ohjaajan tärkein tehtävä "selustan turvaaminen": olla lähellä ja läsnä, jos tulee konfliktitilanne, on valmiina tukemaan ja laukaisemaan tilanteen. Antamaan opiskelijalle luvan hengähdystaukoihin tarvittaessa (kun on vaikea asia, niitä tarvitaan. Jos on mielenkiintoista, ei tarvita).

Arviointi

• Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?) Oppisen arvointi koko ajan, osaamisen arviointi työelämäjakson lopulla.
• Kuka arvioi oppimista? Opiskelija itse, työpaikkaohjaaja, koulunkäynninohjaaja ja opettaja.
• Kuka arvioi osaamista? Opiskelija, työpaikkaohjaaja, koulunkäynnin ohjaaja ja opettaja
• Miten nämä erotetaan toisistaan? Onko osaamisen arviointiin kehitetty menetelmiä, välineitä…. Oppimisen arviointia suullisesti, kirjallisesti päiväkirjassa (opiskelijan itsearviointia) kirjoittaen ja piirtäen, valokuvataan työskentelyn vaiheita ja lopputulosta, opettaja-ohjaajat keskusteluja. Osaamisen arviointi suullisen keskustelun perusteella sanallinen kirjallinen arviointi.
• Miten varmistetaan, että arviointi tapahtuu tutkinnon perusteiden kriteerien mukaisesti? Opettaja huolehtii siitä, että arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmaa ja että se perustuu opiskelijan HOPSiin ja HOJKSiin
• Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan? Kannustetaan siihen. P'äiväkirjassa oma sarake. Luokassa luetaan niitä ääneen, jotta opiskelija saa muilta mallia. Rohkaistaan rakentavaan suulliseen arviointiin.

Muuta

• Miten varmistetaan, että oppijalla on mahdollisuus oppia tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukaisia asioita työvaltaisessa oppimisympäristössä? Valmentava koulutus ei ole tutkintoon johtavaa. Työelämään valmentautumisen tavoitteet opsissa, hojksissa ja hopsissa ovat sellaiset, että ne ovat työelämässä toteutettavissa.
• Millä perustein työvaltainen oppimisympäristö valitaan? Yritetään valita opiskelijan vahvuuksien mukaan. Ala, joka opiskelijaa kiinnostaa. Lisäksi sen pitää olla sellainen, jolle on realistiset mahdollisuudet kouluttautua.
• Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään, kuka ne määrittelee? Meillä ne määritellään OPSissa (oph), henkilökohtaiset tavoitteet HOJKSissa ja HOPSissa. Opettaja, opiskelija ja kaikki hojks-työhön osallistujat yhteistyössä.
• Miten opiskelijan oppiminen / oppimisprosessi dokumentoidaan? Päiväkirja, valokuvat.
• Miten tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistetaan? (Toimijoilla tarkoitetaan kaikkia niitä henkilöitä, joita prosessi koskee) Sopimukseen kaikkien yhteistiedot. Kk-ohaaja on sekä koulussa että työpaikalla - auttaa tiedonkulkua. Päiväkirjojen lukeminen. Opettaja - työpaikkaohjaaja -yhteydenpito tahtoo olla opettajan varassa.

Toimintamallin käyttöönotto ja edellytykset

• Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö työmäärä, aika suunnitteluun, yhteistyöhön, laitteet jne.)? Suurin resurssipanostus on koulunkäynninohjaajan työaikapanos. Suunnitteluun ja yhteistyöhön tarvitaan tietenkin aikaa. Meillä olisi hyvät laitteet ja esim. wilma käytössä, mutta juuri tämä opiskelija ei niitä halua käyttää. Pitkästä matkasta (75 km) johtuen kk-ohjaaja tarvitsee myös siihen aikaa sekä koulun auton.
  • Mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat organisoida resurssien näkökulmasta? Työpaikka opiskelupaikkakunnalla/työskentely oppilaitoksessa
  • Mitä tämä malli vaatii rakenteilta (työnjako, työnkuva, lukujärjestyt, modulointi jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön? Joustavuutta. Henkilökohtaiset lukujärjestykset. Kk-ohjaajan työnkuvaan laajennus. Luottamusta toimijoihin.
    • mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat organisoida rakenteiden näkökulmasta? 
    • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta? Toimenkuvien selkiinnyttämistä. Luottamusta toimijoihin. Kykyä havaita ongelmakohdat ja taitoa ratkaista niitä.
    • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa? Esittelemällä sitä. Antamalla resurssit sen toteuttamiseen.
    • Edellyttääkö mallin käyttöönotto toimijoilta jotain erityisosaamista / asennoitumista? Kokeilevaa ja avointa asennetta. Ei saa olla jumittunut vanhoihin toimintatapoihin. Yhteistyötaitoja.

Edut ja Haasteet eri toimijoiden näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri toimijoiden näkökulmasta